Hiljattain Wood Mackenzien metalli- ja kaivosteollisuuden varatoimitusjohtaja Robin Griffin sanoi: ”Olemme ennustaneet merkittävää kuparivajetta vuoteen 2030 asti.” Hän perusteli tätä pääasiassa Perussa jatkuvilla levottomuuksilla ja kuparin kasvavalla kysynnällä energiamurroksen sektorilla.
Hän lisäsi: ”Aina kun on poliittista levottomuutta, sillä on monenlaisia vaikutuksia. Ja yksi ilmeisimmistä on se, että kaivokset saattavat joutua sulkemaan.”
Perua ovat ravistelleet mielenosoitukset siitä lähtien, kun entinen presidentti Castillo syrjäytettiin virkasyyteoikeudenkäynnissä viime joulukuussa. Mielenosoitukset ovat vaikuttaneet maan kuparinkaivostoimintaan. Etelä-Amerikan maa vastaa kymmenestä prosentista maailman kuparin tarjonnasta.
Lisäksi Chile – maailman suurin kuparintuottaja, jonka osuus maailmanlaajuisesta tarjonnasta on 27 % – koki kuparin tuotannon laskun 7 % vuodentakaisesta marraskuussa. Goldman Sachs kirjoitti erillisessä raportissaan 16. tammikuuta: "Kaiken kaikkiaan uskomme, että Chilen kuparin tuotanto todennäköisesti laskee vuosien 2023 ja 2025 välillä."
CMC Marketsin markkina-analyytikko Tina Teng sanoi: ”Aasian talouden uudelleenkäynnistyminen vaikuttaa merkittävästi kuparin hintaan, sillä se parantaa kysyntänäkymiä ja nostaa kuparin hintoja entisestään tarjonnan niukkuuden vuoksi puhtaaseen energiaan siirtymisen taustalla, mikä vaikeuttaa kaivostoimintaa.”
Teng lisäsi: ”Kuparipula jatkuu, kunnes nykyisten vastatuulien aiheuttama maailmanlaajuinen taantuma iskee, luultavasti vuonna 2024 tai 2025. Siihen asti kuparin hinta voi kaksinkertaistua.”
Wolfe Researchin ekonomisti Timna Tanners kuitenkin sanoi odottavansa, ettei kuparin tuotanto ja kulutus koe "valtavaa romahdusta" Aasian talouksien elpyessä. Hän uskoo, että sähköistyminen laajemmin voi olla kuparin kysynnän suurempi perustavanlaatuinen ajuri.
Julkaisun aika: 07.09.2023